Mitä pitää huomioida testaamiskapasiteettia lisättäessä?

Tärkeitä pointteja testaamisesta (lähde: Elisa Kekäläinen, Twitter):

[EDIT: Alla oleva siis sanasta-sanaan lainausta Kekäläisen Twitter-säikeestä uudelleen järjesteltynä. Painotukset (lihavointi) minun tekemiäni.]

Terminologia

SENSITIIVISYYS = testin “herkkyys” eli antaako testi vääriä negatiivisia tuloksia.

SPESIFISYYS = “tarkkuus”, tuleeko testillä vääriä positiivisia tuloksia eli oikeasti ihmiselle joka ei tautia sairasta tulisikin positiivinen tulos.

PREANALYTIIKKA = Tarkoittaa kaikkea mitä sille näytteelle tapahtuu ennen varsinaista testin tekemistä: näytteenotto, pakkaaminen, kuljetus, säilytys, purkaminen, vieminen tietojärjestelmiin jne.

ANALYTIIKKA = varsinainen testaaminen mikä tehdään erikoislaboratoriossa PCR-testillä.

POST-ANALYTIIKKA = Siinä mikrobiologi/lääkäri päättää datan valossa (+kontrollit) kelpaavatko tulokset ja vastataanko ne hoitoyksikköön ja miten vastataan. Ja sitten ne tilastoidaan ja sovitusti ilmoitetaan jne jne.

Tärkeitä huomioita

Preanalytiikka

Tämä osa näytteen elinkaarta on kaikkein vaikein toteuttaa aina samalla tavalla. Preanalytiikka on tärkeää vakioida eli tehdä aina samalla tavalla koska tiedämme että kaikenlainen sähläys siinä vaikuttaa sekä testin sensitiivisyyteen että spesifisyyteen. Jos vaikka näyte säilytetään väärässä lämpötilassa, niin viruksen RNA voi hajota eikä sitä enää löydy. Preanalytiikan ongelma voi myös aiheuttaa väärän positiivisen löydöksen: jos vaikka koeputkea käsitellään käsineillä joissa on toisen potilaan virusta sisältävää sylkeä voi sitä päätyä myös negatiivisen potilaan putkeen. Preanalytiikan oikea toteuttaminen on erittäin tärkeää.

Analytiikka

PCR on menetelmänä hyvin herkkä, se löytää aivan älyttömän pieniä määriä viruksen perimäainesta. Se on myös hyvin tarkka. Ei menetelmä täydellinen ole mutta varsin hyvä.

Mihin voidaan vaikuttaa labrassa?

Preanalytiikka ja analytiikka ovat niitä mihin me laboratorioihmiset voimme vaikuttaa ja yritämme kaikkemme tehdä ne parhaalla mahdollisella tavalla. Näytteiden ottopisteitä on lisätty koronatestaamisessa nopeasti ja yritämme silti pitää laadun korkealla.

Mihin ei voida vaikuttaa labrassa?

Virus ja ihminen. Molemmat ovat biologisia otuksia joiden toiminta on arvaamatonta. Esim. jollain ihmisellä virus ei lisäänny nenän epiteelisoluissa juuri yhtään vaikka hänellä on tauti. Hänellä virusta löytyisi parhaiten ysköksestä mutta nenänielu on keskimääräisesti tutkimuksissa ollut paras näytelaatu ja siksi se on valittu. Meidän on mahdotonta tietää yksilöstä missä virus hänessä parhaiten lisääntyy. Tämä voi aiheuttaa väärän negatiivisen tuloksen.

Muuta huomioitavaa

Aika on myös iso tekijä kaikissa taudeissa: tänään virusta voi olla vähän nenässä, huomenna sitä on jo paljon. Virus vaikka ei olekaan teknisesti ottaen elävä on kykenevä lisääntymään. Lisääntyminen on ajan funktio. Tänään negatiivinen tulos voi huomenna olla positiivinen. Tästä syystä aina mikrobiologian testauksessa lääkärin pitää arvioida testin tulos suhteessa potilaan muuhun tilaan: aina on sallittua ja suositeltua ottaa uusi testi jos oireet jatkuvat ja sopivat etsittyyn tautiin vaikka ensimmäinen tulos olisi negatiivinen.

Aika toimii myös toiseen suuntaan: PCR-testi voi olla neg jos tauti on jo talttumassa koska virus ei enää juuri lisäänny. Vasta-ainetestit soveltuvat historian arvioimiseen mutta ne ovat positiivisia vasta n 14 vrk päästä oireiden alusta. Vasta-ainetestillä ei ole niin suuria ongelmia preanalytiikassa koska ne tehdään verikokeista ja vasta-aineet ovat tosi kestäviä toisin kuin viruksen RNA. Mutta vasta-ainetesti ei auta taudin alussa. Ja niissäkin on sama ihmisen biologinen variaatio sotkemassa pakkaa.

Korona-pikatestit ovat pääosin eri tyypin testejä eli ne osoittavat viruksen proteiinia (antigeenin osoitus). Ne ovat vanhanaikaisia testejä joiden herkkyys on huonompi kuin PCR:n. PCR-mentelmään pohjautuvia pikatestejä on tulossa, jos niitä Suomeen saadaan. Vasta-ainepikatesteissä on sama ongelma kuin kaikessa vasta-ainetestauksessa: ne eivät auta akuutin taudin diagnostiikassa. Jos testi tehdään liian aikaisin, ihminen ei ole ehtinyt muodostaa tarpeeksi vasta-aineita.

Miksei oireettomia testata?

Kekäläinen:

“Jos mietitte kaikkia näitä muuttujia, niin syy on selvä miksei oireettomia kannata testata. Minä en uskalla luottaa niiden negatiivisiin tuloksiin. Tosi sairailla taas kannattaa ottaa useampi näyte eri paikoista (nenä, nielu, yskös jne), jotta herkkyys olisi paras.

1 Like

Kiitos tästä upeasta tiivistelmästä. Oireettoman negatiivinen tulos on tosiaan ongelmallinen, koska hän saattaisi seuraavana päivänä olla positiivinen. Teen tästä kaksi päätellmää: 1) Testiä ei pidä ajatella pysyvänä totuutena, vaan yhtäkin ihmistä pitää testata useita kertoja, jos syytä ilmenee. 2) Oireettomien testaamisessa tärkeämpää kuin todistaa terveys onkin löytää piilevät positiiviset eli oireettomat kantajat jotka levittävät tautia tietämättään. Ja heitä löytyy kahdella tavalla: A) testaamalla tunnistetun potilaan kontaktit mahdollisimman tarkkaan ja B) tekemällä satunnaisotantaa väestössä (jolloin yllätyspositiivisia löytyy vähän mutta tärkeämpi tieto tässä onkin se, mikä osuus sellaisia väestössä on).

1 Like

Tarkennuksena vielä, että sanamuodoista huolimatta yllä oleva ei edusta omaa näkökulmaani vaan on sanasta sanaan Kekäläiseltä kopioitua. Oma asantuntemus ei riitä asiaa arvioimaan, mutta @Jouni n järkeily yllä tuntuu loogiselta.