Miten koronanäytteet otetaan nopeasti ja turvallisesti?

Lääkärin lähete koronatestiin ja laboratorion valmius analyysiin ei riitä. Koronaa epäilevän potilaan on päästävä jonnekin, missä hänestä otetaan nenänielunäyte, joka toimitetaan laboratorioon. Kuka organisoi näytteenoton? Miten se tehdään turvallisesti henkilökuntaa vaarantamatta? Toimiiko maailmalla käytetty drive-in-menetelmä, ja mitä se vaatii? Vaatiiko näytteenotto jotain suojavarustusta, josta on jo nyt pulaa; mistä niitä saadaan lisää?

Jos lähtökohtana on vainoharhaisuus on hyvä ja terveydenhoitohenkilökunta on se jota suojellaan (tai potilaita sairastuneelta henkilökunnalta), niin Etelä-Koreassa on testauspaikoissa fyysinen erottelu jossa potilaanpuoliskon voi käydä putsaamassa henkilö jolla ei ole terveydenhuollon koutusta.

1 Like

Tämän Lancetin artikkelin perusteella sylkinäytteet voisivat olla myös toimiva tapa.

Nasopharyngeal and throat swabs are usually obtained for serial viral load monitoring of respiratory infections but gathering these specimens can cause discomfort for patients and put health-care workers at risk.

Because of these important findings, our study used posterior oropharyngeal saliva brought up by a throat-clearing manoeuvre to ascertain the temporal
viral load profile. The posterior oropharynx is the meeting point between secretions coming from the posterior nasopharynx and the salivary glands and respiratory
secretions swept up from the tracheal-bronchial tree. Testing of saliva could show viral shedding from both the salivary glands and the upper and lower respiratory tract. Moreover, because of greater patient acceptability for posterior oropharyngeal saliva samples than for nasopharyngeal or throat swabs, we obtained 7·5 respiratory
specimens per patient for testing.