Miten uudet korona-analyysit rahoitetaan?

Lieväoireisia potilaita pitäisi testata paljon ahkerammin, koska osa heistä sairastaa koronaviruksen aiheuttamaa COVID-19-tautia, ja heitä on estettävä tartuttamasta muita. Miten nämä lisänäytteet rahoitetaan, kun terveydenhuollon resurssit ovat täysin kiinni kaikessa muussa toiminnassa? Koronatestaus vaatii lääkärin lähetteen kuten muutkin lääketieteelliset tutkimukset. Miten tämä järjestetään sujuvasti ja nopeasti kuormittamatta nykyistä järjestelmää? Kuka maksaa tutkimukset? Näitä asioita käsitellään tässä ketjussa.

Rahoitukseen on periaatteessa kolmenlaista rahoitusta: julkinen rahoitus, joukkorahoitus tai potilas maksaa itse. Tässä muutamia argumentteja puolesta ja vastaan:

Julkinen rahoitus: hidas instrumentti, koska nyt systeemi pyritään saamaan ylös muutamassa päivässä ja julkisiin päätöksiin mennee viikkoja. Myös sikäli ongelmallinen, että julkiset näyteanalytiikan rahat ohjattaneen THL:n ja STM:n päättämiin kohteisiin.

Joukkorahoitus: vain 10000 euron rahoituksia saa hakea pelkällä ilmoituksella, suuremmat vaativat luvan, jonka käsittelyssä normaalisti menee pari kuukautta. Rahoitus ei siis riitä alkuunkaan ilman erilaisia kikkailuja (esim. hankkeen pilkkomista keinotekoiseksi parveksi minihankkeita), koska tavoitteena on saada kasaan 200 k€ noin alkajaisiksi.

Potilas maksaa itse: tämä on kaikkein selkein, jos saadaan toimimaan. Kitti maksaa 30 € ja työtä per näyte on alle 20 €, joten 50 €/näyte kattaa toiminnan kulut. Tehokkuutta parantaa olennaisesti se, että näytteitä voidaan puulata, jolloin yksikköhinta laskee rutkasti. Säästyneet rahat on syytä ohjata täysimääräisesti uusien kittien hankintaan eikä hinnan alentamiseen, jotta toimintaa voidaan skaalata suuremmaksi mahdollisimman nopeasti.

Ehdotus näyteprotokollasta (päivitetty versio slackissä kuvatusta):

  1. Ihminen voi ostaa koronavirustestin hintaan 30-50 € (työterveydessä nyt 200 €) HUSin kautta ja saa sieltä lähetteen. HUS organisoi näytteenoton. @mtiirola onnistuuko tämä?
  2. Ennen testiä potilaan on täytettävä netissä tai kännykkäsovelluksella oirekysely, jonka tiedot kytketään hänen näytteeseensä. Maailmalla on erilaisia koronasovelluksia, esim TraceTogether.
  3. Oirekyselyn tietojen avulla lasketaan prioritodennäköisyys sille, että henkilö saa positiivisen koronatuloksen. Muita käytettäviä tietoja ovat mm. henkilön paikkakunta ja epidemian tilanne.
  4. Sovellusta voi käyttää myös ilman testiä, jolloin saa vastaavan prioritodennäköisyyden itselleen.
  5. Oiretiedon perusteella ihminen sijoitetaan riskitasolle. Matalan riskitason näytteitä puulataan paljon, jolloin näytekittejä ja aikaa säästyy.
  6. Jos näyte on positiivinen, ihminen saa jatko-ohjeet ja kontaktitiedon perusteella selvitetään myös kontaktit.
  7. Jos ihminen haluaa tukea toimintaa, hän voi maksaa maksun mutta jättää menemättä testiin. Silloin rahat käytetään muiden ihmisten näytteisiin.
  8. Summa summarum: puulauksen ansiosta jo ennestään halpa analyysi halpenee entisestään, ja järjestelmä rahoittaa itsensä ja mahdollistaa kapasiteetin laajentamisen.
  9. Kun järjestelmä laajenee, voidaan erilaisia riskiryhmiä ruveta aktiivisesti kutsumaan testattavaksi. Kutsuntastrategiaa päivitetään tiiviisti epidemiatilanteen mukaisesti.

HAASTE: Kuka koodaisi ohjelman, joka laskee prioritodennäköisyydet ja ohjeistaa laboratoriota näytteiden tehokkaassa puulaamisessa?