THL:n vasta-ainetestien tulosten tulkinta

Hei asiantuntijat,

THL:n vasta-ainetestien tuloksista on mielestäni tiedotettu epäselvästi. Osaisitteko selventää muutamaa seikkaa:

  1. Näytteitä on nyt analysoitu 516, näistä 11 oli ensimmäisessä vaiheessa positiivisia. Positiivisista testeistä yhdeksän analysoitiin uudelleen neutralisaatiotestillä. Näistä vain yksi oli positiivinen. Mitä nämä kahdeksan negatiivista testiä meille kertovat? Ovatko ne vääriä positiivisia (onko se 1. vaiheen testi siis todella näin surkea?), vai voivatko ne olla koronaviruksen sairastaneita, joille ei ole kehittynyt immuniteettia?

Jos siis yritetään arvioida, mikä osuus Uudenmaan väestöstä on sairastanut, onko se 11/516 (2 %) vai 1/9*11/516 (0.2 %)? Immuunien osuus ainakin lienee tuo jälkimmäinen.

  1. Voidaanko sairastavuudesta tehdä minkäänlaisia päätelmiä tämän aineiston perusteella, jos ei tiedetä, kuinka suuri osuus PCR-testillä todennetuista tapauksista antaisi positiivisen tuloksen näissä samoissa vasta-ainetesteissä?

  2. Otos on vielä aivan mahdottoman pieni. Tässä olisi varmaan järkevämpää käyttää käänteistä otantaa, eli jatkaa aineiston keräämistä siihen asti, kunnes joku tarpeeksi suuri määrä (esim. 500) positiivisia tuloksia on saavutettu. Ehkä näin on tarkoituskin tehdä.

Kiitos vastauksista!

Niin onko immuniteettia muodostunut, jos koronaa ei sairasta tarpeeksi rankasti?

Kaksi promille miljoonasta on vain 2 tuhatta, uudellemaalla on oli saman verran rekisteröityjä tartuntuntoja vai miten se oli?

Yksittäinen tartunta ei todista mitään ja tuo kymmenkertainen kotona testaamatta sairastettujen määräksi on taas aika vähän eikö olekin?
Maailmalta tosin viitteitä vastaavista luvuista.

Minustakin on mielenkiintoista tietää miten se pitää tulkita onko tarttuvuus oletettua paljon heikompaa rajoitteiden alla, kun maakunnissa näyttää syntyvän puhtaita alueita kovin helposti?

1 Like